tässä menee itsekunnioitus ja se vasta on kamalaa! Asun yhä kotona.(olen siis 18) En tajua. Huomenna minun on lähdettävä pois tai en voi enää kunnioittaa itseäni! X, (minun iskäni) yritti estää minua pääsemästä koneellle, (eikö se tajua että se, että se yhä pettää äitiä, ei kiinnosta minua eli esim. sen sähköpostit ei todellakaan kiinnosta minua, idiootti!), mutta piti päästä taas kirjottamaan. Mistä alkais. Tosiaan huomenna on lähdettävä pois, en kestä itseäni että olen jo melkein kunnioitukseni tässä jo menettänyt.

Toiseksi, kysyin nyt vihdoin sitten poikaa ulos..... ja se suostui. Tämä on nyt hieman kiusallista, koska en edelleekään tiedä haluaisinko olla vain kavereita vai jotai muuta. Tämä on nyt toinen päivä kysymisestä. Sovittiin että soitellaan.... ilmeisesti minun pitää soittaa uudestaan. ajattelin että jos se nyt soittais mutta samapa se. on niin hankalaa päättää että mitä sitä haluis tehdä. pitää mennä ostoksiille että saan jotain kivaa päälle, ja tärkeintä, päättää mitä mä oikein haluan. Miksi mä sitten kysyin, varmaa siksi että halusin jotain säpinää. Se ei oo välttämättä kovin kiva sen kannalta, mutta kaveri sanoi ettei tä oo mikään iso juttu. pitää kysyä kuitenkin tästä vielä huomenna J:ltä, lounaan merkeissä.

Jos teillä on jotain mielipidettä niin senkun kirjottelette, tytöt ja pojat! En osaa päättää kaikkien ravintoloiden välillä, ja voihan sitä jotain muutakin tehdä! Ajattelin ystävänpäivää. Mikä olis sellasta kivaa ja erilaista?? Mitähän ovat miespuoliset mieltä?;)

Jaa´a. mitäs muuta. Kotoa ajattelin selviytyä niin että kierrän ensin kavereiden nurkkia muutaman päivää, lopulta kun en enää kehtaa menen hotelliin ja sitten on toivottavasti jo löytynyt asunto. ja katoo miten nyt käy tän pojan kanssa. jos siellä menis muutama yö, en tiedä. eipä kai jos sitä kaverei ollaan.

nyt yritän saada itteni tekemään koulujuttuja, tällä kertaa on pakko saada itteni ees alottamaan!! ja laittaa kaikki niin et pääsen lähtee. oikeeestiiiiiiii!! jea=)